Tää oli varmasti omituisin viikonloppu pitkään aikaan!

Celinalla oli synttärit lauantaina, joten ollaan oikeastaan koko viikonloppu vietetty vaan synttäreitä. Perjantai-iltana mentiin ostoksille kauppakeskukseen. Siellä on paaaljon ihania kauppoja, enkä ymmärrä miten ikinä tuun saamaan tavarani takas Suomeen. Tosin, ostin vaan kynsisakset, joten toistaiseks menee ihan hyvin. Niin, toistaiseks. Kyllähän kaikki tietää mitä tulee tapahtumaan kun mä löydän ittelleni jonkun samanvertaisen shoppailukaverin. Mentiin siis kauppakeskukseen tekemään "birthday shopping":ia Celinalle, koska Kevin ei ollu keksiny sille mitään lahjaa. Celina tarvitsi mekon synttäreilleen ja kaverinsa polttareihin, joten käveltiin vaatekaupasta toiseen ja etittiin sopivia mekkoja. Ja Kevin tietysti makso ne niinku lahjana. Mä tietysti kehotin Celinaa ostamaan tyyliin kaikki hienot vastaantulevat mekot, että Kevinillä menis mahdollisimman paljon rahaa. Kauppakeskuskierros oli kyllä tosi hauska!

Lauantaina sitten oli varsinainen synttäripäivä. Aamulla lapsilla oli Little Athletics urheilutapahtuma, joka niillä on melkein joka lauantai vuoden ympäri. Siellä ne siis tekee kaikkia yleisurheilujuttuja, eli juoksee, hyppää pituutta, työntää kuulaa ja vaikka mitä. Kevin oli siellä valmentamassa Jaken ryhmää ja Celina auttamassa Chloen ryhmässä. ACT Little Athleticsin jälkeen mentiin takas kotiin, syötiin ite tehtyjä kanahampurilaisia ja sitten alkoi kunnolla synttäreiden vietto, mikä tarkoittaa, että tehtiin kaikkea kivaa ulkona. Näillä on suunnilleen puolet takapihasta minigolfrataa, joten ensiks pelattiin minigolfia. Ja siis joo, minigolfrata takapihalla... Hmm. Todellakaan kaikilla täällä ei ole mitään minigolfrataa takapihalla, nää vaan on niin cooleja (lue: outoja), että niillä on. Golffauksen jälkeen lähdettiin kävelylle järven ympäri. Canberra on rakennettu sellaisen tekojärven ympärille, joten käveltiin siis se ympäri. Aurinko paisto ja oli lämmin, joten nyt oon hitusen ruskeempi kuin Suomesta lähtiessäni :P Pysähdyttiin siinä matkalla yhteen puistoon istumaan, että lapset sai leikkiä siellä. Silloin joku näiden kaveri Queenslandista, eli Australian koillisesta osavaltiosta, soitti Celinalle synttärionnittelut. Celina puhu sen kanssa vähän aikaa puhelimessa ja sit työnsi puhelimen mulle, koska se sen kaveri halus puhua mun kanssa, että se vois päätellä mun aksentista mistä päin maailmaa oon. En ymmärtäny suunnilleen sanaakaan siitä, mitä se puhu. Celina ja Kevin sanoikin, että Queenslandilaisilla on aika karmea aksentti. Mutta joo, ei se arvannu mistä mä oon. Se ehdotti Ruotsia ja mä sanoin, että aika lähellä, mutta se ei tienny mitä maita Ruotsin lähellä on, joten ei se arvannu. Kevin selitti mun takana jotain suomenkielestä ja näiden kaveri kuuli sen, joten sit se sai selville, että oon Suomesta.

Kävelyn jälkeen mentiin kotiin ja alettiinkin samantien valmistautua synttäri-illallista varten. Meikit naamaan ja korkkarit jalkaan ja sit lähdettiin vähän etuajassa liikenteeseen, koska Celina halus käydä drinkeillä yhdessä baarissa ennen varsinaiseen ravintolaan menoa. Myös Celinan äiti tuli meidän kyydissä. Käytiin siis drinkeillä sellaisessa pienessä baarissa ja sitten suunnattiin yhteen Steakhouse & seafood ravintolaan. Sinne tuli yhteensä 18 näiden sukulaista ja ystävää, mikä ei kuulemma ollu edes paljon. Se oli enemmänkin kourallinen näiden sukulaisista ja ystävistä. Siinä ravintolassa pihvit ja annokset oli tosi isoja, joten ei ainakaan tarvinnu pelätä, että saa liian pienen pihvin. Siellä sai valita ottaako 300g vai 400g pihvin. Pienempiä ei siis ollu tarjolla, mutta 500g pihvejä kyllä sai tilata erikseen jos halus. Kaikki joi olutta ja tarjos Celinalle erilaisia drinkkejä. Mä tosin join vaan vettä, koska tässä vaiheessa suunnitelmissa oli, että mä ajan meidät kotiin. Kun kaikki oli saanu ruokansa syötyä ja juominen ja jutustelu jatkui, Celinan vanhemmat sanoi, että ne haluaa kotiin ja ne kysy, että pitäiskö niiden viedä lapset nukkumaan. Lapset lähti siis yöks isovanhemmilleen ja me muut mentiin jatkoille baariin, joka oli parin kulman takana. Kun aussit menee ulos, ne tekee sillä tavalla, että jokainen maksaa vuorollaan kierroksen kaikille. Oli aivan hullunhauskaa ja omituista! Olin siis ulkona juomassa hostien kanssa, mikä ei todellakaan oo normaalia. Nää sanokin, että mä oon eka au pair, jonka kanssa ne on juonu. Joooh, oli todellakin omituista! Ai niin, Kevin laulo mulle Bon Jovia, hahaha. Tosin se laulaa selvänäkin, joten sinänsä siinä ei oo mitään ihmeellistä. En oikein tiedä mitä sanoisin australialaisesta yöelämästä.. toki tää ei edes ollu vielä mitään, koska se oli verrattain hiljainen baari, eikä todellakaan keskustassa, mutta nää on silti jotenkin ihan sekoja, vaikka ne ei oo ees juonu paljon :'D Taidankin jättää lopun kertomatta, mutta jooh, oli aivan mahtavaa. Nauroin vielä aamullakin kun heräsin.

Sunnuntaina lapsilla oli aamulla ohjelmassa socceria, eli normaalia, eurooppalaista jalkapalloa. Oli vaihteeks kiva seurata peliä, jonka säännöt tietää. Kevin valmensi Jaken joukkuetta ja Celina oli samaisen joukkueen managerina. Jalkapalloharkkojen jälkeen mentiin takas kotiin, eikä tehty mitään. Eipäs kun kävinhän mä Celinan kanssa kaupassa. Mutta sitä ei lasketa. Paitsi, että kävelin väärälle puolelle autoa, TAAS! Oikeesti, oon ollu täällä jo viikon ja menny joka päivä autolla, mutta silti en osaa vieläkään kävellä oikealle puolelle! Sitten meillä oli perinteinen, australialainen barbeque, eli grillijuhlat. Tai ei nyt niinkään juhlat, mutta Celinan vanhemmat ja veli perheineen tuli tänne illalliselle. Syötiin takapihalla kaikkea erilaista grillattua ruokaa ja sit jälkiruoaks Celinan synttärikakku, joka oli aivan mahtava jäätelökakku. Ei todellakaan sellainen mitä Suomessa on perinteisesti totuttu ajattelemaan jäätelökakuks! Harmi, etten ottanu siitä kuvaa.

Että sellainen viikonloppu. Tänään lapsilla alkoi taas koulu, eli oikeastaan vasta tää tuleva viikko on eka normaali viikko mulle.


PS   Jos kotiväki miettii, onko mun "geeni" parantunu täällä, niin voin kertoa, että ei oo. Tiputin yks päivä rasvapurkin mun huoneen lattialle, mikä oli sinänsä harmillista, koska täällä on makuuhuoneissa karvamattolattiat. Hehee, hups. Mutta ei siinä enää mitään jälkeä näy!