Nyt sitä ollaan jälleen kotona Canberrassa neljän päivän Melbournen reissun jälkeen. Oli kyllä mielenkiintoinen matka, Melbourne ei tainnu oikein tykätä meistä, heh. Keskiviikkoaamuna Tiia ja Vanessa tuli meille tavaroineen vähän ennen kello kahdeksaa ja sitten Kevin vei meidät lentokentälle. Lennettiin Virgin Australialla Melbourneen, eikä se kestänyt kuin joku 45 minuuttia, koska Melbourne on vaan 800km päässä Canberrasta. Luulin, että olis ollu omituista olla jälleen Melbournen lentokentällä, koska viimeks kun olin siellä, koko tilanne oli niin erilainen, mutta ei, ei tuntunu omituiselta. Ajeltiin bussilla lentokentältä keskustan metroasemalle ja siitä jatkettiin South Yarraan. Ajettiin vahingossa ekalla kerralla meidän aseman ohi, koska metron näyttötaulu ei toiminu. Istuttiin vaan, katottiin ikkunasta ulos ja mietittiin, että aseman nimi on South Yarra, pitäisköhän jäädä pois. Ja sit se metro lähtikin taas liikkeelle ja pysähty uudemman kerran vasta jossain parin aseman päässä :'D Sitten vaan uus metro takaisin oikealle asemalle. Meidän hostelli oli noin 70 metrin päässä metroasemasta, eli se löyty ihan ongelmitta. Se oli tosi siisti hostelli, jossa oli mukava henkilökunta ja rauhallinen meininki. Iltapäivä kulutettiin vaan kävelemällä ympäriinsä. Maisteltiin viinejä läheisessä viinikaupassa ja sitten jatkettiin matkaa Chappel Streetille, joka on Melbournen kuuluisin ostoskatu. Sieltä löytyy kaikki mahdottoman kalliit merkki- ja designerliikkeet. Illalla suunnattiin keskustaan Eureka Skydeck 88:aan. Eureka Skydeck on Melbournen korkein ja hienoin pilvenpiirtäjä, jossa on 89 kerrosta. 88. kerros on näköalakerros. Mentiin siis hissillä ylös ja se hissi meni niin lujaa, että korvat meni lukkoon ja muutenkin tuli omituinen olo. Ylhäältä näki koko kaupungin. Mentiin sinne noin tunti ennen auringonlaskua ja oltiin siellä kunnes kaikki kaupungin valot näkyi. Otettiin valokuvia ja pelleiltiin kun tajuttiin miten yhden putken läpi saa tosi siistejä kuvia x> Löydettiin sieltä myös seuraa saksalaisista pojista ja sitten kun esiteltiin niille meidän vinkki valokuvaukseen, Patrick oli vaan silleen "Öhm.. okei, arvostan kovasti tätä vinkkiä." Mutta kyllä ne sitten myönsi, että se oli oikeasti tosi siisti juttu :D Skydeckista jatkettiin koko joukolla keskustaan yhteen baariin, joka oli kerrostalon katolla. Oli tosi hienoa istua siellä ja kattoa mitä alhaalla tapahtuu samaan aikaan kun kaikki pilvenpiirtäjät kohos korkeuksiin siinä meidän ympärillä.
 

  
                                                                 Koalien ja lintujen bongausta Great Ocean Road Tourilla.
 

Torstai oli meidän Great Ocean Road päivä. Melbournehan on Victorian osavaltion pääkaupunki ja the Great Ocean Road on koko Victorian kuuluisin nähtävyys. Se on noin 250km pitkä tie, joka kiemurtelee Australian rannikkoa pitkin. Se, mikä tekee tuosta tiestä niin hienon ja kuuluisan, on ne maisemat. Kovin monessa paikkaa maailmassa ei oo samanlaista rannikkoa. No mutta kuitenkin, minibussi tuli hakemaan meidät hostellin edestä kello 7 aamulla. Haettiin porukkaa kyytiin myös muilta hostelleilta ja hotelleilta ja sitten lähdettiin ajelemaan kohti Great Ocean Roadilla. Matkan varrella pysähdyttiin tosi monesti kaikkien mahdollisten ja mahdottomien nähtävyyksien ja "nähtävyyksien" luona. Käytiin muun muassa kierroksella jossain dinosauruksia vanhemmassa eukalyptusmetsässä, bongattiin koalia ja lintuja yhdessä paikassa (eli kun äiti kysy, että onko siellä villejä koalia, niin kyllä, ilmeisesti etelä-Australiassa on villejä koalia), ja sitten tietysti ne luonnonmonumentit josta Great Ocean Road on niin kuuluisa, eli Twelve Apostles, London Bridge ja mitä niitä nyt oli. Oli tosi hienoa nähdä kaikki ne paikat ja sieltä sai tosi hienoja kuvia, mutta kuitenkin kaikki tuntu jotenkin epätodelliselta. Meillä oli aika vähän aikaa kaikilla pysähdyksillä ja jotenkin jäi sellainen olo niin kuin se kaikki ois ollu unta. Siellä ollessani mietin vaan, että minkä ihmeen takia en asu sellaisessa paikassa, josta vois tulla käymään noin upeaan paikkaan vaikka joka päivä. Viimeinen pysähdys oli London Bridgellä ja siellä meille tarjoutui vihdoin mahdollisuus kävellä alas hiekkarannalle. Me tytöt tietysti käytettiin tilaisuus hyväksemme ja otettiin siellä kuvia toisistamme. Meillä oli laukut ja kengät rannassa ja just kun mä olin ottanu tosi hienon hyppykuvan Tiiasta niin tuli yks iso aalto, joka pyyhkäs meidän tavaroiden yli. Ja sit kun se aalto vetäyty takas niin luonnollisesti meidän tavarat lähti kellumaan sen mukana mereen. Mä kirkasin lujaa ja juoksin veteen, nappasin laukkuni, kengät ja sainpas yhden Tiiankin kengistä mukaani. Mutta joo, Tyynimeri halus Tiian toisen kengän, joten siitä me nähtiin vaan yks valkoinen vilaus ennen kuin se katos. Koko tilanne oli niin koominen, että me naurettiin kuollaksemme. Totesin, että tekonahkalaukku pitää hyvin vettä, koska siitä huolimatta, että aalto suunnilleen pyyhkäs sen yli, laukun sisältö oli ihan kuiva. Onneks, koska siellä oli muun muassa mun järjestelmäkamera ja passi :') Oltiin illalla 9 aikaan takaisin hostellilla ja sitten mentiinkin aikalailla suoraan nukkumaan.
 

 
                                                                                Maisemia The Great Ocean Roadin varrelta.

                                                           
                                                              Tää kuva otettiin just ennen kuin iso aalto pyyhkäs meidän tavaroiden yli.
 

                                                           

                                                           
                                                         
 
Perjantai oli shoppailupäivä. Tiia oli tosin sairas, joten me mentiin Vanessan kanssa kahdestaan keskustaan metsästämään halvempia liikkeitä. Mä en kylläkään löytäny kauheasti mitään ja totesin, että Canberra on huomattavasti parempi ostospaikka. Illalla mentiin ulos ja meidän piti tavata ne saksalaiset uudestaan Fashion nimisellä klubilla, mutta kukapas ois arvannu, että Melbournen keskustassa on kaks Fashion nimistä klubia ja me mentiin tietty siihen väärään - ja kalliimpaan. Kyllästyttiin koko hommaan, mentiin Subwayn kautta metroasemalle ja haaveiltiin nukkumisesta, kunnes herättiin todellisuuteen ja tajuttiin, että seuraava metro lähtee vasta kahden tunnin päästä. Huoh. Ainoaks vaihtoehdoks jäi jonottaa taksia. Jono oli aivan järkyttävän pitkä, mutta takseja tuli onneks koko ajan ja jouduttiin odottamaan vaan vähän yli puoli tuntia ennen kuin oli meidän vuoro. Neljän tunnin yöunien jälkeen herättiin aamupalalle ja sitten suunnattiin Brighton Beachille, josta löytyy piiitkä rivi eri värisiksi maalattuja mökkejä. Juuri noiden mökkejen takia Brighton Beach on yks Melbournen nähtävyyksistä, ehkä jopa kaikista tunnetuin. Sitten käytiin keräämässä kamppeet hostellista ja oltiin jo lähdössä kohti lentokenttää kun juututtiin Ugg-liikkeeseen. Köh köh. Kyllä, mun matkakassa on miinuksella, koska ostin aidot Uggit. Uuupsie. Mutta rakastan niitä 8) Alunperin mun oli tarkoitus ostaa Uggit vasta ennen Suomeen lähtöä, mutta nuo oli niin hyvässä tarjouksessa, että mun piti ostaa ne nyt. Ainakin se on nyt sitten tehty, ei tarvi miettiä Uggeja enää parina viimeisenä päivänä. Tosin niiden takia melkein myöhästyttiin lentokoneesta. Mutta vaan melkein, joten sitä ei lasketa. Tiian hostit haki meidän kentältä. Olin niin rättiväsyny ja oman rauhan tarpeessa, että toivoin melkein, että oisin päässy kotiin Suomeen enkä kotiin Australiaan, täällä kun ei pääse englantia pakoon ja mä olin niin poikki, etten ois jaksanu ajatellakaan englanniks puhumista. Mutta eipä se mitään.

                                                           

                                                                               
                                                                                                       Cottages on Brighton Beach.

Australialaiset jakaantuu kahtia sen mukaan ketkä tykkää enemmän Sydneystä ja ketkä Melbournesta. Kukaan, ei kukaan, tykkää niistä molemmista. Ja se, kummasta tykkää enemmän, kertoo ilmeisesti ihmisestä aika paljon. Tai en mä tiedä, mutta jostain syystä minne täällä ikinä meneekin, niin kun tutustuu uusiin ihmisiin, jossain vaiheessa aina tulee puheeks, että kumpi on parempi, Melbourne vai Sydney. Ja nyt mä voin vastata tuohon kysymykseen omalta osaltani. Larissa rakastaa Melbournea, missä taas mun perhe on enemmän Sydney ihmisiä. Ja oikeastaan sitä varmaan törmää enemmän Melbourne ihmisiin... Riippuu varmaan aika paljon myös, että mistä päin Ausseja ne on kotoisin. (Ai niin, Canberrahan on rakennettu pääkaupungiksi ihan vaan sen takia, ettei Aussit päässy yhteisymmärrykseen siitä, pitäiskö Sydneyn vai Melbournen olla pääkaupunki). Mutta niin, nyt kun oon vieraillu lyhyen ajan sisällä molemmissa kaupungeissa, voin vaan sanoa, että Melbourne oli hyvä, mutta Sydney oli parempi. Melbourne oli harmaa ja kiireinen, eikä ollenkaa australialaisen suurkaupungin tuntuinen, missä taas Sydney oli vaalea ja tunnelmaltaan ihanan kiireetön ja australialainen. Larissa tulee pettymään muhun pahasti.